PENTUBLOGI 2018

18.7. Hulluuden partaalla

Siis ei me olla, meillä menee hyvin, kovaa ja äänekkäästi. Toi Kasvis on jo hulluuden partaalla. Lauantaiaamuna meidän äiti oksensi ja oksensi oikein kaaressa 🤮. Kasvis heti kärppänä kuumemittaria tunkemassa takapuoleen 🌡ja kopeloimassa. 40; 7 näytti mittari ja se ei ollut auringossa. Soitto päivystykseen ja matkaan. Alkava nisätulehdus oli tuomio… nesteytystä, lääkkeitä 💊 kassillinen ja kotiin.  Tilannetta seurailtiin.. äiti oli levoton, kasvis suorastaan.surkea. Me vaan ihmeteltiin kun äiti e oikein  halunnut olla meidän laatikossa.  Maanantaina ei ollut tilanne muuttunut. Kuume hallinnassa, mutta tissi edelleen kipeä. Tiistaille saatiin äitille aika hyvälle lääkärille ja niin siinä sitten kävi että äiti joutui leikkuriin samantien 😱. Illalla saatiin sitten surkean kipeä äiti kotiin ja yhtä surkea, mutta vähemmän kipeä Kasviskin. Pikku- kasvis on meitä kiltisti hoitanut kun noi kaksi on olleet vetämättömiä , joten me ei olla yhtään kärsitty 😝. Nyt toi äiti joutuu käyttämään tuollaista slimfit- rikoota kunnes haava on kunnossa ja aika pöllyssä se oli kaikista lääkkeistä kun kotiutui. Kasviksen lääkitys ei välttis oo niin kohdallaan 🙄. Meidän tissimaitopäivät on nyt ohi, mut onneksi me ollaan aikas isoja ja reippaita. On meillä hurjat kulmahampaatkin 😬. Kiitos PET-VET ja kaikki hengessä mukana olleet. Nyt me kaikki yritetään toipua.

13.7. Ihan oikeaa ruokaa ja sisävessa 😳

ZTänään meille tarjoiltiin ihan oikeaa koiranruokaa maitokastikkeella. Enemmän siitä ruokaa kyllä oli turkissa, jaloissa, lattioilla, peilissä, matolla kuin meidän  vatsoissa, mutta kyllä se tästä. Jälkkäriksi saatiin tissimaitoa 😍. Nyt me nukutaan vatsat pulleina. Joku vessan tapainenkin tuohon laatikkoon oli ilmestynyt, mitä sillä tehdään?? 🤔

11.7 Poseerauksia kun viikkoja jo 2

10.7 Haukkuvia ja hiipiviä lintukoiria

9.7 Äitikoira huilaa mummukoiran kanssa

8.7 Kun silmäni Mä auki sain..

Juu… nyt me sitten killistellään silmät kierossa. Jos joku on ihmetellyt mihin pisamanaama on meidän laumasta hävinnyt, niin ei se oo hävinnyt. Pisamanaama ja meidän äiti ei oo oikein olleet yksimielisiä siitä kenelle kuuluu meidän huoltajuus. Sen vuoksi neuvottelun tuloksena  Pisamalle on myönnetty tapaamisoikeus valvottuna. Jos hyvin käyttäytyy niin voidaan tapaamisoikeutta laajentaa ja jopa jonkinlaista osa-huoltajuutta kokeilla. Mutta siis kun silmäni Mä auki sain niin siinähän ne pisamat oli, ihan liki 😳

 

7.7 Tässä baarissa riittää asiakkaita

6.7. 

Kun me synnyttiin, meidän korvat oli pienet, paksut kolmioläpyskät ja melkein pystyssä vähän niinkuin menninkäisillä tai haltijoilla. Nyt ne on jo sievät koiranpennun luppakorvat 😍

5.7. Yllätyksiä pentulaatikossa…

Me ollaan tosi eteviä!  Tänään yllätettiin toi Kasvis kun se astui aamulla meidän laatikkoon . Voihan ….. se kiljahteli kun se sukat kastui 😂. Nyt me katsos osataan jo pissiä ihan ite ja petivaatteet on aamulla mukavan kosteita 😬. Uhkasi kyllä sijoittaa meidät toistaiseksi kylpyammeeseen asumaan, jotta säästytään suuremmilta kosteusvaurioilta, mut sehän vaan vitsailee kai 🤔

4.7 Manikyyriä ja pedikyyriä

”  Vaikka te ootte Kisun pentuja, ei teidän tertte olla villikissoja”; tuumi kasvis ja otti sakset esiin.  216 leikattua kynttä myöhemmin meistä tuli taas koiranpentuja. Vain Paris H. aiheutti taas kohtauksen 😱 kun sille selvisi että tää on ihan tavallinen Naantalilainen manikyyri, ei geelejä eikä edes ranskalaista …. Diiva mikä diiva 🙄

 

 

3.7  Jo viikon ”vanhoja”

Vähän me tänään poseerattiin. Ei mennyt kovin hyvin. Ollaan liian eläväisiä. Paitsi toi Paris H. 🤩, se joka ei suostu pulloruokaan, koska vaan tavikset syö korviketta 😬. Poseerata se kyllä osaa..

1.7 Me jokapäivä syödään ja syödään. ..pissitään ja kiljutaan..

 

27.6 2 vrk

Koska me ollaan todella lahjakkaita, ainakin melkein kaikki meistä, me ollaan keksitty pullonhenki 😋. Kasvis keittelee jotain mössöä pulloihin ja sitten me käydään pulloon kiinni. Äiskä pääsee vähän helpommalla ja me kasvetaan kuin rikkaruoho 😝.

26.6 24 tuntia myöhemmin…

Me ollaan kiljuttu ja kiskottu äitien tissejä viimeiset 24 tuntia. Ihan jäätävä nälkä. Onneksi tuosta kämpän lämmityksestä on toi Kasvis tajunnut huolehtia. Ollaan kuulema ihan päteviä ruuan etsimisessä ja eksymisessä.

Rutiinitkin on jo aloitettu… merkkaus ja punnitus ja pusut. Jotain Exceliä toi kasvis tuossa täyttelee kun ei sen henkiset kyvyt, on mukamas valvomisesta vaan väsynyt, riitä yksinkertaisiin vähennys-ja plussauslaskuihin.

 25.6 Syntymän ihme eli likainen tusina maailmassa!!

Ehkä se on parasta että kertojan rooliin astun nyt minä ja mun 11 sisarustani. Äitiä sitten kiidätettiin kohti valoa,  ei kun salia. Yksi meistä sitten syntyikin matkalla 🙄. No loput se lekuri poimi sitten mahasta ja ei ollut uskoa silmiään kun meitä vaan löytyi lisää ja lisää. Lopulta kaikki 12 hengissä ja nälkäisinä ulkona. Kun koko porukka oli kasassa niin meidät roudattiin syvästi järkyttyneen Kasviksen luo. Se oli jo luullut että meistä tuli enkelipentuja, kun kukaan ei muistanut käydä kertomassa väliaikatietoja 🙈. Sitten sitä taas itketti… äiti kursittiin kokoon ja lääkittiin sopivasti. Lasku maksettiin ja kohti kotia!

24-25.6 Nyt tapahtuu..

Kisun synnytys käynnistyi ihan oppikirjan mukaan, lämmöt laskivat ja avautumisvaihe alkoi. Ruoka ei enää maistunut ja selvästi oli tukala olo.. sitten menivät ns lapsivedet ja sitten ei juuri tapahtunutkaan mitään.. soitto päivystävälle ell asemalle ja koira ja pikku-kasvis autoon ja Raisioon.

Raisiossa Kisu tutkittiin  ja tultiin siihen tulokseen että poltot tuskin riittävät koko pesueen synnyttämiseen… ei muuta kuin leikkaussali valmiiksi. Vielä ennen saliin vientiä lääkäri katsoi UÄ: llä pentujen sydänääniä. Vain yhdet hitaat löytyivät ja tässä vaiheessa Kasviksella meinasi pokkakin pettää.

5D390377-9488-4F3D-BA41-7D789CB0C13C.jpeg

Juhannus kului pentuja odotellessa…

Kisu on voinut paksusti… sen verran paksusti että piti käydä vielä kuvaamassa minkäkokoinen pentue on luvassa… pystytkö sinä laskemaan kuvasta montako pentua siellä on 😱?

C3D3F85D-554A-4C95-85DE-42CA8B18E495

20.5 On siellä elämää 😳

6EEF7A44-C385-47B5-AE17-DEB6137A78F8

Huhtikuussa alkoi vihdoin Kisun juoksu. Urosta oltiin mietitty jo talven aikana. Sattumusten ja sattumien summana käänsimme katseemme kohti länsinaapuria ja sinne siis. Samalla reissulla kasvis hoiti muitakin ”hommia” ja seurusteli ystäviensä kanssa. Treffit oli sovittu nuoren ja komean espanjalaissyntyisen blondin ”Timmyn” kanssa. Treffit sujuivat jotakuinkin odotusten mukaisesti ja sitten seilattiin kotiinpäin odottamaan odotusta…

2018 Yleisön ( 🤔) pyynnöstä pentublogia siis myös tänä vuonna…joskin en tiedä miten tämä pentuarki voisi olla ketään mitenkään kiinnostavaa ja erilaista kun menneinä vuosina 😳.

 

PENTUBLOGI 2017

31.7.17

Nyt meitä on kopeloitu, puristeltu, kuunneltu ja piikitetty. Aino ”the eläinlääkäri” kyllä pusutteli palkkioksi ja kehui että ollaan reipasta sakkia. Lohdutukseksi saatiin sitten iltavieraitakin meitä rapsuttelemaan. Mikäs tässä pennun olla =)

katsojat

 

29.7.

Täällä me taas ollaa, the six-pack. Eilen meille annettiin sellainen linnunraato (Corvus cornix) leikkeihin..vähän siinä oli aluks kuoalonkankeutta, mut aikas paljon vähemmän kun me oltiin sitä vähän käsitelty. Leikki muuttui vähän cornix kun pisamanaama ryösti meiltä saaliin ja me ajettiin sitten joukolla sitä takaa, toi Kasvis joukon jatkeena. P.S. Kivasti noihin hampaanväleihin jää niitä höyheniä, niitä voi sitten myöhemmin iltapalaksi imeskellä.

28.7.

Kuutoset 6 viikkoa.

Me ollaan jo toooosi söpöjä..ainakin naapureiden mielestä (Kasvis tosikkona on joskus eri mieltä, mut se ei oo kovinkaan tunnettu huumorintajustaan) ja toi Mauno on aina tyrkyllä poseeraamaan. Tyrkky, mikä tyrkky. Mut kyllä me tytöt se taas ruotuun laitetaan.

FullSizeRender-12

25.7

Joukkotuholaiset!

Näihin tuholaisiin ei Raid-tehoa!

FullSizeRender-9

 

23.7.

Joku voisi tuolle Kasvikselle opettaa mistä sitä päivitä- nappia painetaan.. ei se nyt niin vaikeeta voi olla. Pentukin sen oppii.

21.7.

5 viikkoa six-packina. Aurinko paistaa ja Kasviskin hymyilee… tai ehkä silläkin on ilmavaivoja niin kuin meillä kun saatiin madotuslääkettä, yök.

17.7.

Selvittiin hengissä Kasviksen loman ajan! Palvelu pelasi vaikka kennelpoika joutui kyllä välillä koville. Onneksi pisamanaama viihdytti meitä parhaansa mukaan.

IMG_3046

2.7.

Meillä on ollut ihania vieraita ja tosi fiksuja. Niiden mielestä me ollaan maailman suloisimpia olentoja. Ovat niin oikeessa!

 

30.6.17

No nyt me jo nähdään.. ja juu heti nähtiin noi pisamat! Pisamanaama oli tällä viikolla jossain hyppy/putki/pujottelu- leirillä purkamassa energiaa Pikku-Kasviksen kanssa. Ei se leiri ihan putkeen ollut menny… Pisamanaama oli karannut yhden agi-radan aikana kolme kertaa järveen uimaan. Me ei olla mitenkään kauhean yllättyneitä6a2f67c1823fe82035f53db68fe27666--tongue-emoji-eyes-emoji. Me täällä laatikossa ei tällä viikolla olla oikeastaan tehty muuta kuin syöty ja syöty ja nukuttu sekä kasvettu. Ollaan me välillä köllötelty Kasviksen sylissä katsomassa jotain hömppää tai urheilua TV:stä. Mitään jänniä eläinohjelmia ei olla saatu vielä katsoa, ettei nähtäis painajaisia.

 

26.6.17

Viikko täynnä ja six-pack edelleen koossa. Vähän me poseerattiin tänään.

25.6.17

Jussia vietettiin… Yötöntä yötä tai ainakin unetonta yötä Kasviksen naamasta päätellen. Silmäpussit on komiat. Me ollaan vaan röhnötetty kuin pienet possut, mut äiti on ollut koko ajan katse keittiiön päin ja se söis vaikka lehmän jos sais! Pääsi se sentään kesäyöhän vähän tsillailemaan, me ollaan kuulemma vielä liian nuoria. Mummu-koira ilahtui ihan älyttömästi kun näki oikeita lehmiä, mut hei 12-vuotiaan elämässä ne kai poikkeaa sen seniori-arjesta sopivasti. Äiti vähän ehdotteli eiks noita vois pistää lihoiks ja suoraan hänen kuppiinsa.. meistäkin tulis ihan luomu-pentuja? P.S. Toi meidän täti on muuten blondiksi tosi viisas… kun koira syö ruohoa niin se tietää sadetta! Ja sitähän on tullut =)

22.6.17

Täällä edelleen, the six-pack. Voidaan paksusti. Kasvis on ollut kiukkuinen kuin ampiainen koko päivän… jotain se jupisee töppäyksistä, reklamaatioista ja vastuunkannosta. Hyvät ja halvat juristit saavat kuulemma ilmoittautua YV:llä. Yritetään parantaa sen mieltä kuonopusuilla ja tuhinalla <3.

21.6.17 

Nyt toi Kasvis vahtii meitä kuin haukka. Se on suorastaan noloa kun se tuijottaa syödäänkö me oikeesti. Itkeekö joku poikkeavasti. Se vaatii raportteja kerran tunnissa Pikku-Kasvikselta, joka alkaa olla yhtä kypsä kuin me. No toisaalta teinin kehoon kuuluu vakiovarusteena älypuhelin, joten helppohan sen on raportoida. Ei me kyllä mitään vahtimista tarvita, sitä paitsi meitä vahtii silmä kovana yks pisamanaama, joka alkaa olla jo aika hyytynyt kaiken ja kaikkeen osallistumisen jälkeen.

20.6.17

Meil on jo rutiini. Ensin me syödään ja sitten äiti pissattaa meidät. Sitten me nukutaan. Ja sitten me syödään, pissataan ja nukutaan. Eksytään. Syödään, pissataan, kakataan ja nukutaan. Syödään ja pissataan. Jossain välissä Pikku-Kasvis punnitsee meidät ja tarkastaa että ollaan kasvettu käyrien mukaan. Mut tänään me kaikki ei oltu käyrillä. Toi sininen pikkuveikka olikin laihtunut! Sit se ei halunnut enää syödä. Kasvis säntäsi kotiin silmät punaisina apteekin pussin kanssa. Sitten se nappasi veikan laatikkoon ja hurautti sairaalaan kumit käryten. Jotain taikatemppuja ne siellä yritti, mutta pikkuveikka ei jaksanut enää ja myöhään illalla siitä tuli enkelikoira.

FullSizeRender-1

 

 

19.6.17

Tuol yhdellä tyypillä on muuten musta naama!! Juu en mä mitenkään rasisti oo, en kuulu edes Persuihin, mut sil oikeesti on!

IMG_2065

 

18.6.17

Sunnuntaiaamuna oltiin kaikki jo voimissamme. Takapakkia kyllä tuli kun se elukkalääkäri soitti Kasvikselle ja käski takaisin sairaalaan. Jotain säätöä sen leikkauksen kanssa ja äitille uusi operaatio. No Kasvis pyyhki taas silmäkulmia, vaikka ei ollut edes unihiekkaa ilmassa. Äiti oli kyllä tosi kiukkunen kun sai viettää päivän ravinnotta ja me oltiin tosi nälkäisiä. Jotain korvikkeen tapaista me saatiin pahimpaan nälkään ja samalla ruokavaliolla jatkettiin kun äiti pakattiin taas siihen autoon. Koko illan se vietti taas siellä sairaalassa ja Kasvis sen kaverina. Pikku-Kasvis hoiti meidän pissatukset ja ruokinnan. Yöksi äiti kotiutui hiukkas kalpeena ja ihan tillin tallin… opiaattihuuruissa ja väsyneenä. Kiire sillä oli meitä hoitamaan ja sitten se nukahti silmänräpäyksessä. Oli meilläkin jo kova ikävä. Nyt nukkumaan….

17.6.17

Nyt me sitten ollaan täällä pentulaatikossa. Koettiin se syntymän ihme tai  no ehkä ihmesynnytys Kasviksen mielestä. No kaikkihan alkoi siitä kun meidän äiti ryhtyi läähättelemään ja kyljeltä toiselle vaihtamaan. Voitte vaan kuvitella miltä tuntui keikkua kyydissä. No saihan se muori sitten meistä kaksi puskettua maailmaan, mutta sitten tuli stoppi. Yks meistä oli jumissa. Ei liikettä eteen, eikä taakse. Kasvis ja Aino-kätilö lykkäsi sitten äitin autoon ja ne kaksi laatikkoon ensinmäiselle autokyydille. Vois melkein väittää että toi Kasvis on ottanut vähän turhan tosissaan pikkupentujen sosiaalistaminen ja mm. autoiluun totuttamisen.  Anyway… päädyttiin sitten eläinsairaalaan ja hetken pähkäilyn jälkeen elukkalääkäri sanoi että ei auta muu kuin leikata meidät maailmaan. Pusut äitikoiralle ja tsempit. Jotain toi Kasvis pyyhki silmäkulmistaan, oisko ollut unihiekkaa kun kello oli jo 5 aamulla. Muutama tunti meni tohtorin äheltäessä ja sitten meitä jo ravisteltiin. Loppujen lopuksi meitä oli 7 ja se yksi onneton tulppa joka ei tästä seikkailusta selvinnyt.  2 poikaa ja 5 tyttöä.  Nyt meistä on 2 syntynyt Naantalissa ja 5 Turussa niin että saas nähdä pysytäänkö sovussa. Pikkasen huolissaan toi Kasvis on niistä Turkulaisista pojista, kun kuulema kukaan ei Turkulaista miestä huoli ellei sen nimi oo Koivu.  Äiti oli ihan pihalla kun me päästiin kotiin ja vissiin vähän mekin kun kiljuttiin seuraavat tunnit kuin Hakaniemen lokit oli meillä sitten tissi suussa tai ei. Koko porukka saatiin kyllä juonen päästä kiinni, myös äiti ennen keskiyötä. Sitten Kasvis otti peltorit korvilta ja asettui meidän viereen nukkumaan.

11.6.2017 Valas?

8 viikkoa takana. Pipsa on selvästi jo kyllästynyt kantamaan taakkaansa. Mielellään makoilee ja kävelylle lähtee vain kun on kerran pakko. Vielä pitäisi vähän aikaa jaksaa ja sitten se varsinainen urakka alkaakin.

4.6.2017 Paksukainen ❤

7 viikkoa takana. Vatsa pyöristyy ja pentujen liikkeitä voi tuntea jo pieninä töytäisynä vatsanahassa. Pipsan lempiasento on kylkimakuulla. Auringon paisteessa terassilla, kyllä se oikeasti hetken taas paistoi tai sisällä viileällä kivilattialla.

28.5.2017 Iltakävelyllä

6 viikkoa odotusta takana. Pentumaha jo pullistelee ja Pipsa nauttii alkukesän kauniista illasta lähimetsän poluilla.

Vaski

22.5.2017 Last orders Ladys and Gentlemen…

Pipsa kävi pääsiäisenä savon pojan Jutin luona yökylässä ja niinhän siinä sitten kävi että juhannuslapsia odotellaan. Nämä ovat Pipsan viimeiset pennut joten: ”Last orders” jos Pipsan pennut kiinnostavat!  Lisätietoja pentueesta.


Kisun pennut 2016:

4.1. Kyllä me täällä ollaan

On vaan ollut niin kiirettä, ettei olla ehditty kirjoittamaan. Me ollaan syöty, leikitty, nukuttu, ulkoiltu, juostu ympäri alakertaa, juotu tissimaitoa,  kiusattu pisamanaamaa… ja taas sama rumba uudestaan ja uudestaan. Elämä meidän kanssa on kuulemma kuin Teletappimaassa, mitä se sitten ikinä tarkoittaakin. Ei meistä kenelläkään oo ainakaan antennia päässä, joskin meidän hännät kuulemma on hieman sen mallisia. Ulkona on tooosi kiva olla. Ensin me pysyttiin ihan Kasviksen silmän alla, mut nyt me jo ryntäillään ihan mihin lystätään, ottakoon kiinni jos saa =) Eikä pelätä edes pimeetä. Se yks… arvaatte kyllä kuka, on kyllä edelleenkin vähän eksynyt yksilö..

Uusinta uutta tässä oudossa talossa on se että täällä ei koirat hypi pöydillä… me seisotaan pöydällä !! Ei tätä kaikkea pieni koira aina ymmärrä.

1.1. Uusi vuosi, vanhat kujeet

fullsizerender-12

26.12 Joulun jälkeistä elämää..

Kasvis heitti meidät sitten pihalle!! Ihan oikeesti. Oon kuullut sen sellaista välillä uhkailevan kun sen sukat on kuulemma märät aina kun se käy meidän yksiössä. Mitäs ei kato jalkoihinsa… mut siellä ulkona olikin aikas kivaa. Me ei edes piipattu vaan reippaasti taaperrettiin ympäriinsä ja pissailtiin sinne tänne.  JA se yksi.. tiedätte kyllä kuka sekään ei edes eksynyt!  P.S. Arvatkaa kuka kaatoi joulukuusen? Jep jep The pisamanaama… mä vähän luulen että sillä on pisteitä paljon vähemmän kuin pisamia…

15697248_10210015336837632_6334322119174092091_n

25.12 Aikuiset joululenkillä

Meidän äitikin pääsi vapaalle.. Se kyllä joutui lenkkeilemään sen pisamanaaman kanssa joten vähän säälittävää kyllä. Meitä ei mukaan huolittu =( ollaan kuulemma liian lyhytkoipisia.

22.12 Ei nimi miestä pahenna, mut pentua ehkä?

Toi Kasvis on yrittänyt keksiä meille jotain viisaita nimiä tässä jouluhässäkässä ja flunssan kourissa. Ollaan joku M-pentue… Mä kyllä tiedän mikä mä haluan olla… Master of the Universe tai ainakin Master of the House tai no vähintään Mauno Koivisto. Sillä on kyllä aika kieroutunut huumorintaju ja pää täynnä jotain eritteitä, joten kauhulla odotan tuleeko musta oikeesti se Marakatti!

17.12. Emme me pienet koiranpennut

muuta kuin leiki ja syömme.. Tänään meistä tuli koiranpentuja. Saatiin kaulapannat! Ei saatu ite edes valita värejä, mut näillä mennään. Kasvis jotain lässytti että nyt ei näytetä enää marsuilta vaan koirilta. No joo.. Toi vessan käyttö on meillä vielä vähän hakusessa..toi yksi, joo just se joka eksyy aina, nukkuu siellä!! Se on kuin pieni possu pahnoilla. Toistaiseksi me muut ei olla vielä pissitty sen päälle..ainakaan tarkoituksella. Kuvia siitä ei kuulemma saa julkaista, joku yksityisyydensuojajuttu muka.. ja pah.

14.12. Porsaita äidin oomme kaikki..

Me ollaan opeteltu syömään oikeeta ruokaa. Kovin nälkäisiltä emme kuulemma vaikuta, mutta ei se haittaa.. sotketaan enemmän kuin syödään, mutta sen jälkeen on hyvä ottaa nokoset. Parasta on se kun pisamanaama kyttää oven ulkopuolella saisko se jotain mutta eihän se saa  =)

12.12 Hei me lennetään…. 

ei kun kuullaan. Viikonlopun aikana Kasvis huomasi että meillähän on korvat muutenkin kun koristeena. Me nimittäin reagoidaan ääniin ja päästelläänkin niitä. Me höristään, muristaan ja haukutaan. Iloisesti  herätettiin se yks aamu ulvomalla ihan kuorossa. Jotenkinse ei sitäkään osannut arvostaa… jotain se puhui susilaumasta ja siitä että vois olla vähän hiljempaa kun kello on vasta 4 aamulla.. mut hei, ei me osata kelloa vielä!

9.12. Tulevaisuuden suunnitelmia ja ken on maassa kaunehin

Meille on kuulemma tulossa jännittävä viikonloppu. Luvassa vieraita, kiinteää ruokaa (tunnen jo sisäfileen tuoksun…) ja sisävessa!!!  What? Eikös tää siivouspalvelu olekaan ikuista?

Kasvis innostui illalla siivoamaan meidän kotia. Lykkäsi tuohon peitolle ja jätti siihen ihmettelemään..  Meitä näyttäisi olevan täällä enemmänkin kuin me 7. Mut me ollaan kyllä nätimpiä kuin noi toiset. Vähän mä ujelsin jotta se tyyppi menisi pois mut ei se uskonut. Onneksi päästiin pian takas meidän yksiöön. P.S. Arvatkaa kuka taas eksyi… ja sen kuuli koko kortteli, nyt se löytyi sohvan alta… Huoh.

fullsizerender-6

6.12. Itsenäisyyttä ilmassa

Hyvää itsenäisyyspäivää… näin mäkin toivotin Kasvikselle kun yllätin Kasviksen iloisesti pissaamalla ihan itte sen päälle. Jotenkin jäi sellainen tunne että se ei ollut niin kauhean ihastunut… me siis ollaan itsenäistytty jo vähän.. pissataan ite jos joku sopiva kohouma alavatsaan osuu ja kurkistellaan jo silmien raostakin. Ja olin ihan oikeessa… kun silmäni mä auki sain, niin siinähän se pisamakuono oli ihan kuonon päässä ihmettelemässä. Aikas äkäseen sille tuli taas lähtö kun se huomattiin..

4.12. Porkkanahäntiä ja Nanny-Ebba

Ollaan kuulemma suloisia porkkanahäntiä… pikkasen noi Kasviksen jutut on pehmeitä…

Mä oon ihan unohtanut mainita että meillä on ihan oma Nanny. Joo… sen on punavalkoinen ja tosi utelias tyyppi. Kasvis sanoi ettei se oon mikään vaarallinen stalkeri vaan ihan normi spanielilapsi. Mä oon ihan varma että kun mä ekan kerran jotain näen, nin se ei oo mun armaan äitin kaunis naama vaan tän spanielin jättikorvat ja pisamat!

2.12. Viikko vierähtänyt

syödessä ja nukkuessa. Ollaan kuulemma melkein yhtä leveitä kuin pitkiä sanoo Kasvis. Kattois vaan itseään vähän tarkemmin peilistä… Mut se on kuulemma hyvä juttu jos pennut näyttää siltä. Siitä eksymisestä vielä…mä epäilen et ainakin yks meistä on aito blondi, en viitti tässä paljastaa kuka, mut voin laittaa YV jos joku haluaa tietää tarkemmin.… Kun se joutuu 20 sentin päähän muusta joukosta se alkaa huutamaan niin että korviin koskis, jos me siis kuultais jotain. Onneksi se rauhoittuu kun saa jonkun kaverin kylkeensä, sillä on vissiin yhtä isot aivot kun pikku-kasviksen kanilla ja kaikkihan tietää minkä kokoiset ne on! Eipä tänne nyt sen kummenpaa..taitaa olla ruoka-aika.

img_9507

29.11. 5 vrk syömistä 24/7

Meiän elämä on aika helppoa. Me vaan syödään ja nukutaan… Ei tartte edes pissalla käydä ite. Äiti hoitaa ne hommat toistaiseksi. Mikä kyllä tarkoittaa että äiti juoksuttaa sitten Kasvista 24/7. Ruokaa, ruokaa tuokaa. Sitten on jano ja sitten pissahätä ja sitten kuuma jne… ja sama uudelleen.. Me ollaan kyllä ymmärretty jo sen verran että tässä talossa palvelu pelaa! Täytyy muistaa se muutaman viikon kuluttua. Sellaisia telepaattisia viestejä ollaan saatu että söpöjä mustaneniä ollaan ja monet on meitä jo kyselleet ihan omiin koteihinsa, mutta vielä me ei mietitä kun korkeintaan mikä tissi on paras ja kuka pääsee äitin kainaloon.

26.11 Tässä me nyt ollaan

mä ja mun sisarukset, yhteensä meitä on 7. Muutama päivä tässä on köllötetty äitin kyljessä, lähinnä tissi suussa… Syntymäpäinot oli kuulema kohdillaan, mut äiti on nyt aika hoikassa kuosissa… toisin kun toi kasvis 🙈. Kasvis on siis toi ihminen joka meidät kätilöi pikku-kasviksen avustamana. Välillä se meitä punnitsee ja pusuttelee…tai kalastaa meidät jostain äitin turkin kätköistä tai pelastaa kun ollaan eksytty… on muuten aika karua olla eksynyt kun ei näe eikä kuule… mut siitä joskus enemmän.

24.11. M-pennut ❤

img_9465

20.11  VIIMEINEN VIIKKO LÄHTEE TÄSTÄ

Viikonloppua on vietetty valmistautumalla tulevaan koitokseen. Pentulaatikko haettu varastosta ja pesty, pyyhkeet kaivettu kaapista. Kisua on rapsuteltu, pesty ja siistitty. Lämmön mittaus aloitettu. Maha onkin jo ns. pudonnut ja Kisun meno näyttää aika vaappuvalta. Hyvän tuulinen mamma jaksaa vielä hyvin metsässä ulkoilla, mutta spanielin kanssa se ei enää suostu leikkimään.. ihan viisasta.

14.11 HEI ME LIIKUTAAN

Möhköfantti alias pikkuvalas alias Kisu voi paksusti. Viikonloppuna tunsin jo pentujen liikeet ja tänään ne näkyivät jo päälle päin. Mahtaa koirasta tuntua oudolta kun maha pullistelee omia aikojaan…

6.11. HALLOWEEN JA PYHÄNPÄIVÄ-TERVEISET

Kisun maha päältä  ja  sisältä   =)

30.10. PENTUMAHAN ALKU ❤

Ruoka maistuu ja se näkyy! Pieni pentumahan alku on jo näkyvissä, mutta liikettä on pidetty metsälenkkien muodossa koko koiralauman kanssa. Hyvää liikuntaa ja mieltä myös tulevalle äidille.

23.10. TALVIPENTUJA TULOSSA!!!!

Vhdoin projektimme on edennyt… tällä kertaa tulostakin tuntuu tulevan. Kisu (Festival’s Wedding Kiss A/A 0/0) astutettiin ihanalla Bondilla (FIN CH & S SHCH Cosmona’s Now or Never  C/C 0/0) syksyisten omenapuiden siimeksessä. Bond on miehekäs, mutta äärettömän kiltti ja fiksu uros Vilppulasta. Sillä on aiemmin vain yksi pentue. Näyttelyissä se on menestynyt hyvin ja taipumuskokeetkin on suoritettu. Huhujen mukaan koiralla olisi rahkeita metsäpuolella pidemällekin…

Eilen olimme ultrassa ja siellä näkyi tulevia noutajanalkuja. Pentujen pitäisi syntyä n. 26.11. ja olisivat luovutuksessa tammikuun puolessa välissä. Todellisia talvipentuja siis! Sopivasti jo keväällä koulutus ja uimakouluiässä ja kesällä mökki- ja kalakavereita.

Sopivaa sijoituskotia kaipailen….

28.4. EI KESÄPENTUJA

Huono tuuri tuntuu nyt seuraavan. Myös Penni jäi tyhjäksi. Blogi jatkuu toivottavasti syksyllä kun uusia suunnitelmia lähdetään toteuttamaan.

30.3. PENTUJA-SIVU PÄIVITETTY

Nyt odotellaan taas.. Penni on vielä nuori narttu. Sen vahvuuksia ovat kauniin ulkomuodon lisäksi hyvät taipumukset noutamiseen ja ns. helpon koiran luonne. Pennillä on C-lonkat (hieman löysyyttä) ja terveet kyynärpäät. Pennin isä on The one and only ”Luukas ” (G. Comeback). Luukas oli kasvattajan unelma. Kaunis, fiksu ja toimiva. Kaikeksi onneksi sille sattui maailman paras omistaja Tanja, joka sai siitä tämän kaiken myös esille! Kiitos Tanja

Pennille puolisoksi valitsin melkein 3 -vuotiaan Rivan (Fairquest Aquariva). Riva on menestynyt hyvin näyttelyissä. Sillä on A-lonkat ja terveet kyynärpäät. Se on luonteeltaan ystävällinen ja rento koira. Sen ”työn” kuvaan on kuulunut mm. messuilla rapsuttelukoirana toimiminen ja kultaisennoutajan rodun edustaminen. Riva asuu Jyväskylässä isänsä kanssa. Rivalla on aiemmin yksi pentue.

Penni pienenä ❤

lila pää

18.3 PLAN B

Kun pahin pettymys oli karistettu harteilta, alkoi päässä pyöriä suunnitelma B. Olimme jo aiemmin pohtineet Kisu tyttären Pennin mahdollista astutusajankohtaa, tulevaa puolisoa jne. mahdollisesti ensi keväälle. Sattumalta Pennin juoksu alkoi viime viikolla ja siitä se ajatus sitten lähti… Toteutus olikin sitten pikkaisen nopeaa, mutta lisää siitä toisessa paikassa kunhan ehditään. P.S. Mahdolliset pennut syntyvät n. 18.5.

15.3. PETTYMYS

Kisu ei saa pentuja tällä kertaa. Miksi näin kävi, sitä emme saa koskaan tietää. Uusi yritys n. 6kk kuluttua?

20.2 ASTUTUS TEHTY

Kolmen progeteroninäytteen ja Kisun käytöksen perusteella ajelimme vihdoin Pälkäneelle tapaamaan Mioa. Treffit sujuivat suunnitellusti ja nyt sitten taas odotellaan…

10.2. TÄSTÄ SE LÄHTEE

Nyt on juoksu vihdoin alkanut ja suunnitelmat etenevät. Tänään tehtiin ensimmäinen progesteronitesti. Näiden testien ja koiran käytöksen avulla yritetåän suunnitella astutusaikataulua. Perjantaina mennään uuteen testiin ja toivotaan että viikonloppuna päästään sitten astutusreissulle. Mahdolliset pennut syntyisivät huhtikuussa ja olisivat luovutusikäisiä kesäkuun ensimmäisellä viikolla…. mutta siihen on vielä pitkä matka. Nyt vaan peukut pystyyn!

11.1. KUN JUOKSUA EI KUULU…

Kisu on nyt selvästi päättänyt sabotoida mun suunnitelmia ja ihan urakalla. Vaikka kuinka olen sille selittänyt että kivoja suunnitelmia on tehty… niin ei tuo korvaansa lotkauta. No odottavan aika on todistetusti piiiiitkä…  Olen jopa nähnyt ihan todellisen tuntuisia unia että sillä on jo juoksuaika, mutta aamulla totuus paljastui. Me vaan siin odotellaan… edelleeen. Toivotaan että tulevat pennunostajat ovat yhtä kärsivällisiä kuin minä ? 🙈

© Aino Virkki

14.11. PEVISA

PEVISA, tuo mystinen sana joka esiintyy monien rotujen- ja rotujärjestöjen sivuilla ja pentueilmoitusten yhteydessä. Mitä se on ja miksi?

MIKÄ PEVISA?

Kultainennoutaja on rotu, jolla on ollut käytössä viiden vuoden välein päivitettävä Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma eli PEVISA jo vuodesta 1984 alkaen. Ohjelmalla pyritään varmistamaan, että rodussa esiintyvät perinnölliset sairaudet saadaan hallintaan eivätkä ne pääse runsastumaan. Jalostuksessa tulee välttää yhdistelmiä, joilla olemassa olevan tiedon mukaan on keskimääräistä suurempi riski periyttää hyvinvointia ja elinikää alentavia vikoja ja sairauksia. Lisäksi pyritään edistämään geneettisen monimuotoisuuden säilymistä rodussa

Kultaistennoutajien PEVISA- ohjelman sisältö tällä hetkellä hieman tiivistettynä:

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvaus- ja kyynärkuvauslausunto sekä astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi.

Koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä, jos sillä on todettu PRA, geograafinen RD tai totaali RD. Lisäksi kaikki perinnölliset kaihit lukuun ottamatta linssin etuosan saumalinjan kataraktaa ja muu kaihi -muotoa estävät jälkeläisten rekisteröinnin.

Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkaniveldysplasian aste C. Rekisteröinnin raja-arvona on kyynärniveldysplasian aste 1.

Urokselle voidaan rekisteröidä 100 jälkeläistä. Urokselle on kuitenkin mahdollista rotujärjestön ennen astutusta suoritetuista PEVISA-tutkimuksista antamalla todistuksella rekisteröidä yli 100 jälkeläistä, mikäli sen aiemmista jälkeläisistä on lonkka- ja kyynärtutkittu sekä silmätarkastettu vähintään 40 %.

Nuorille koirille tehdyissä silmälausunnoissa tulee huomioida, että alle vuoden iässä annettu virallinen silmätarkastuslausunto on jalostuskäyttöä ajatellen voimassa korkeintaan vuoden. Yli vuoden ikäiselle koiralle tehty silmätutkimuslausunto on voimassa kaksi vuotta. Lonkka- ja kyynärnivelten virallinen tarkastus edellyttää 12 kk ikää.

Toisilla roduilla voivat PEVISAan kuluvat tarkastukset kohdistua esim. polviin tai sydänsairauksiin.

MIKSI?

Kaikkia sairauksia emme pysty poistamaan mistään rodusta. Joitakin sairauksia on helpompi todentaa suht yksinkertaisilla tutkimuksilla ja siten seurata tuloksia ja niiden kehittymistä vuosikymmenten ajan. Eri sairauksien esiintyvyyttä rodussa seurataan monella taholla mm. terveyskyselyiden avulla. Kun ja jos jonkun sairauden todetaan  lisääntyvän ja vaikuttavan koirien terveyteen, elämänlaatuun ja eliniän odotukseen ryhdytään toimiin. Kiistanalaista on kuinka paljon tutkimukset ovat todellisuudessa vähentäneet esim. lonkkavikoja. Vakavasti sairaiden (asteiden D-E) osuus on pysynyt melko samana viimeisen kymmenen vuoden ajan, mutta ollut kuitenkin hienoisessa laskussa. Lievästi dysplastisten (aste C) on myös ollut melko stabiili. Hienoista edistystä on siis tapahtunut, mutta selvempään edistymiseen on syytä pyrkiä.

lonkat

Kisun terveet lonkat; A/A

Tärkeintä yksittäiselle koiranomistajalle on tietää koiransa nivelten tilanne mm. vanhuuden varalle. Jos sillä todetaan jonkinlaista vikaa nivelissä, voidaan mahdollisia vaivoja ennaltaehkäistä pitämällä koira riittävän hoikkana ja hyvässä peruskunnossa ja lisäämällä ruokavalioon esim. glukosamiinia nivelten kunnon ylläpitoon.

’Silmäsaurauksia ovat mm. MRD, dichtiasis (ylimääräisiä ripsiä) ja kaihi. Kaksi ensimmäistä ovat yleisimpiä, eivätkä ne haittaa koiran normaalia elämää, eivät ole esteenä jalostuskäytölle.

10291099_749335071785447_1980247562779388977_n

Muita kultaistennoutajien sairauksia, jotka eivät kuulu PEVISAan: Allergiat, Epilepsia, Hornerin syndrooma, Iktyoosi, Kasvainsairaudet, Kilpirauhasen vajaatoiminta, Luuston ja ruston kasvu- ja kehityshäiriöt, Patellaluksaatio, Polvisairaudet, SAN (sensorinen ataktinen neuropatia), Spondyloosi ja Sydänsairaudet.

Olen usein pohtinut mitkä sairaudet ovat koiralle ja sen omistajalle merkittävästi haittaa aiheuttavia. Onko se lievä lonkkavika ( C), hilseily vai moniallergisuus, joka  aiheuttaa ongelmia jokaikinen päivä. Tai luonteeltaan hyvin arka tai agressiivinen koira? Siinäpä meille kaikille pohdittavaa..

Aiheesta kiinnostuneille löytyy paljon asiaa: http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/attachments/jto/kultainennoutaja.pdf


26.10 Sijoituskoirista

Olen aikoinani omistanut muutaman sijoituskoiran (Karvin Uh La LaKarvin Champagne ja Karvin Tia Maria). Koirat ovat tulleet minulle pentuina ja  kahta niistä on kasvattaja myöhemmin käyttänyt jalostukseen yhden kerran. Yhteistyö sujui mainiosti; hoidin, koulutin ja pidin koiria ihan kuin omiani. Koirat synnyttivät luonani sopimuksen mukaisesti koska minulla oli siihen riittävä tietotaito ja valmiudet.

Koiran sijoittaminen on useille pienille kasvattajille lähes pakollista jos haluaa pitää kiinni omista ”linjoistaan” ja sijoittaa tulevaisuuteen. Itse asun lähiössä ja koirat ovat sisällä asuvia perheenjäseniä, joten niitä ei voi loputtomiin kotiin jättää tai hankkia. Työn ja perheen ohessa haluan että kaikille koirilleni jää riittäävästi aikaa. Omat rajansa tulisi kunkin tunnistaa. Olen sijoittanut vuosien varrella useita koiria, muutamaan olen sopinut jalostusoikeuden. Suurinta osaa sijoituskoirista en ole edes käyttänyt jalostukseen erilaisten syiden vuoksi. Osa koirista ei ole täyttänyt PEVISA-kriteerejä, toiset ovat mielestäni olleet muuten sopimattomia jalostuskäyttöön esim. runsaiden iho-oireiden vuoksi. Kaikki sijoittamani koirat ovat olleet perheenjäseninä ihan ”tavallisissa” kodeissa. Toisilla on ollut kokemusta koirista entuudestaan enemmän ja toisilla vähemmän.  En ole vaatinut sijoitusperheeltä sitoutumista koiranäyttelyreissuihin tai riistan kanssa touhuamiseen. Tärkeintä on ollut koiran hyvä hoito, peruskoulutus ja  perheen yhteistyökyky- ja halu kasvattajan kanssa. Myös henkilökemioiden tulisi toimia riittävän hyvin. Olen aina saanut ”lainata” koiraa näyttelyreissuihin tai muuten vaan kylään.

Lämmin Kiitos  kaikille sijoitusperheille

Samalla tavalla suunnittelen tulevaisuudessakin toimivani ja sijoitan koiria edelleenkin tarvittaessa. Pelkästään edullista koiraa haluavalle en pentua sijoita. Se ei riitä kriteeriksi, eikä ole hyvä pohja pitkälle, toimivalle yhteistyölle.

Rintapielessä prenikat

17.10 Suuria suunnitelmia?

Muutama kasvatinomistaja ja ystävä kyseli jo alkusyksystä milloin seuraavia pentuja voisi olla tulossa. No katsotaan sitä sitten ajattelin ja varmaan sanoinkin..  Mielessä pyöri aikaisintaan ensi kesä/syksy…mutta kun suunnitelmat olivat jonkin aikaa pyörineet päässä ja uroksenkin valinta tuntui syntyvän kuin itsestään niin päätin että kokeillaan jotain uutta: Talvipentuja!

Olen aina ajatellut että kevät ja kesä ovat parasta aikaa kasvattaa pentuetta. Pennut saa ulos leikkimään ja tulevilla omistajilla on lomia. Kaksi kertaa olen kasvattanut myöhäissyksyn pentuja, lokakuussa syntyneitä (C- ja F-pennut) ja kaikki on mennyt hyvin ja pennuille löytynyt todella mukavat kodit. Jos pennut syntyisivät alkuvuodesta, niin pennuilla ja perheillä olisi koko pitkä kevät ja kesä edessä ihmetellä maailmaa ja opetella yhteiseloa ennen syksyn pimeyttä. Viime kesän kokemukset  ”pentu-vessa” systeemistä pyörivät myös mielessä. Puupellettejä ja Rutirex-kuitua pentujen alustana ja koti pysyi siistinä ja hajuttomana. Pennut oppivat ennätysajassa sisäsiisteiksi uusissa kodeissaan. Toimisi varmaan myös talvipennuilla 😚.

Olin jo pitkään miettinyt sopivaa urosta. Tervettä ja tyylikästä. Mielyttämisenhaluista ja perhe-elämään sopivaa. Lisäksi haluan että koiran suvussa on minua miellyttäviä ja ”tuttuja” koiria. Mion suvusta näitä löytyy. Otin yhteyttä Mion omistajaan Elinaan ja Kisun ja Mion kasvattajaan Tinaan. Tina piti suunnitelma erinomaisena.. ainakin paperilla 😂. Luotan hänen vaistoonsa ja arviointikykyynsä sekä vuosikymmenten kokemukseen niin kasvattajana kuin ulkomuototuomarinakin.

Nyt odottelemme juoksun alkamista ja suunnitelman toteutusta.. Peukut pystyyn! Pennuista kiinnostuneet ilmoittautukaa kipin kapin..

Kuvassa Tia ja F-pennut marraskuussa 2006.

Tia paimentaa F-pentujaan

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.