Pentublogi 2016


Kisun pennut 2016:

4.1. Kyllä me täällä ollaan

On vaan ollut niin kiirettä, ettei olla ehditty kirjoittamaan. Me ollaan syöty, leikitty, nukuttu, ulkoiltu, juostu ympäri alakertaa, juotu tissimaitoa,  kiusattu pisamanaamaa… ja taas sama rumba uudestaan ja uudestaan. Elämä meidän kanssa on kuulemma kuin Teletappimaassa, mitä se sitten ikinä tarkoittaakin. Ei meistä kenelläkään oo ainakaan antennia päässä, joskin meidän hännät kuulemma on hieman sen mallisia. Ulkona on tooosi kiva olla. Ensin me pysyttiin ihan Kasviksen silmän alla, mut nyt me jo ryntäillään ihan mihin lystätään, ottakoon kiinni jos saa =) Eikä pelätä edes pimeetä. Se yks… arvaatte kyllä kuka, on kyllä edelleenkin vähän eksynyt yksilö..

Uusinta uutta tässä oudossa talossa on se että täällä ei koirat hypi pöydillä… me seisotaan pöydällä !! Ei tätä kaikkea pieni koira aina ymmärrä.

1.1. Uusi vuosi, vanhat kujeet

fullsizerender-12

26.12 Joulun jälkeistä elämää..

Kasvis heitti meidät sitten pihalle!! Ihan oikeesti. Oon kuullut sen sellaista välillä uhkailevan kun sen sukat on kuulemma märät aina kun se käy meidän yksiössä. Mitäs ei kato jalkoihinsa… mut siellä ulkona olikin aikas kivaa. Me ei edes piipattu vaan reippaasti taaperrettiin ympäriinsä ja pissailtiin sinne tänne.  JA se yksi.. tiedätte kyllä kuka sekään ei edes eksynyt!  P.S. Arvatkaa kuka kaatoi joulukuusen? Jep jep The pisamanaama… mä vähän luulen että sillä on pisteitä paljon vähemmän kuin pisamia…

15697248_10210015336837632_6334322119174092091_n

25.12 Aikuiset joululenkillä

Meidän äitikin pääsi vapaalle.. Se kyllä joutui lenkkeilemään sen pisamanaaman kanssa joten vähän säälittävää kyllä. Meitä ei mukaan huolittu =( ollaan kuulemma liian lyhytkoipisia.

22.12 Ei nimi miestä pahenna, mut pentua ehkä?

Toi Kasvis on yrittänyt keksiä meille jotain viisaita nimiä tässä jouluhässäkässä ja flunssan kourissa. Ollaan joku M-pentue… Mä kyllä tiedän mikä mä haluan olla… Master of the Universe tai ainakin Master of the House tai no vähintään Mauno Koivisto. Sillä on kyllä aika kieroutunut huumorintaju ja pää täynnä jotain eritteitä, joten kauhulla odotan tuleeko musta oikeesti se Marakatti!

17.12. Emme me pienet koiranpennut

muuta kuin leiki ja syömme.. Tänään meistä tuli koiranpentuja. Saatiin kaulapannat! Ei saatu ite edes valita värejä, mut näillä mennään. Kasvis jotain lässytti että nyt ei näytetä enää marsuilta vaan koirilta. No joo.. Toi vessan käyttö on meillä vielä vähän hakusessa..toi yksi, joo just se joka eksyy aina, nukkuu siellä!! Se on kuin pieni possu pahnoilla. Toistaiseksi me muut ei olla vielä pissitty sen päälle..ainakaan tarkoituksella. Kuvia siitä ei kuulemma saa julkaista, joku yksityisyydensuojajuttu muka.. ja pah.

14.12. Porsaita äidin oomme kaikki..

Me ollaan opeteltu syömään oikeeta ruokaa. Kovin nälkäisiltä emme kuulemma vaikuta, mutta ei se haittaa.. sotketaan enemmän kuin syödään, mutta sen jälkeen on hyvä ottaa nokoset. Parasta on se kun pisamanaama kyttää oven ulkopuolella saisko se jotain mutta eihän se saa  =)

12.12 Hei me lennetään…. 

ei kun kuullaan. Viikonlopun aikana Kasvis huomasi että meillähän on korvat muutenkin kun koristeena. Me nimittäin reagoidaan ääniin ja päästelläänkin niitä. Me höristään, muristaan ja haukutaan. Iloisesti  herätettiin se yks aamu ulvomalla ihan kuorossa. Jotenkinse ei sitäkään osannut arvostaa… jotain se puhui susilaumasta ja siitä että vois olla vähän hiljempaa kun kello on vasta 4 aamulla.. mut hei, ei me osata kelloa vielä!

9.12. Tulevaisuuden suunnitelmia ja ken on maassa kaunehin

Meille on kuulemma tulossa jännittävä viikonloppu. Luvassa vieraita, kiinteää ruokaa (tunnen jo sisäfileen tuoksun…) ja sisävessa!!!  What? Eikös tää siivouspalvelu olekaan ikuista?

Kasvis innostui illalla siivoamaan meidän kotia. Lykkäsi tuohon peitolle ja jätti siihen ihmettelemään..  Meitä näyttäisi olevan täällä enemmänkin kuin me 7. Mut me ollaan kyllä nätimpiä kuin noi toiset. Vähän mä ujelsin jotta se tyyppi menisi pois mut ei se uskonut. Onneksi päästiin pian takas meidän yksiöön. P.S. Arvatkaa kuka taas eksyi… ja sen kuuli koko kortteli, nyt se löytyi sohvan alta… Huoh.

fullsizerender-6

6.12. Itsenäisyyttä ilmassa

Hyvää itsenäisyyspäivää… näin mäkin toivotin Kasvikselle kun yllätin Kasviksen iloisesti pissaamalla ihan itte sen päälle. Jotenkin jäi sellainen tunne että se ei ollut niin kauhean ihastunut… me siis ollaan itsenäistytty jo vähän.. pissataan ite jos joku sopiva kohouma alavatsaan osuu ja kurkistellaan jo silmien raostakin. Ja olin ihan oikeessa… kun silmäni mä auki sain, niin siinähän se pisamakuono oli ihan kuonon päässä ihmettelemässä. Aikas äkäseen sille tuli taas lähtö kun se huomattiin..

4.12. Porkkanahäntiä ja Nanny-Ebba

Ollaan kuulemma suloisia porkkanahäntiä… pikkasen noi Kasviksen jutut on pehmeitä…

Mä oon ihan unohtanut mainita että meillä on ihan oma Nanny. Joo… sen on punavalkoinen ja tosi utelias tyyppi. Kasvis sanoi ettei se oon mikään vaarallinen stalkeri vaan ihan normi spanielilapsi. Mä oon ihan varma että kun mä ekan kerran jotain näen, nin se ei oo mun armaan äitin kaunis naama vaan tän spanielin jättikorvat ja pisamat!

2.12. Viikko vierähtänyt

syödessä ja nukkuessa. Ollaan kuulemma melkein yhtä leveitä kuin pitkiä sanoo Kasvis. Kattois vaan itseään vähän tarkemmin peilistä… Mut se on kuulemma hyvä juttu jos pennut näyttää siltä. Siitä eksymisestä vielä…mä epäilen et ainakin yks meistä on aito blondi, en viitti tässä paljastaa kuka, mut voin laittaa YV jos joku haluaa tietää tarkemmin.… Kun se joutuu 20 sentin päähän muusta joukosta se alkaa huutamaan niin että korviin koskis, jos me siis kuultais jotain. Onneksi se rauhoittuu kun saa jonkun kaverin kylkeensä, sillä on vissiin yhtä isot aivot kun pikku-kasviksen kanilla ja kaikkihan tietää minkä kokoiset ne on! Eipä tänne nyt sen kummenpaa..taitaa olla ruoka-aika.

img_9507

29.11. 5 vrk syömistä 24/7

Meiän elämä on aika helppoa. Me vaan syödään ja nukutaan… Ei tartte edes pissalla käydä ite. Äiti hoitaa ne hommat toistaiseksi. Mikä kyllä tarkoittaa että äiti juoksuttaa sitten Kasvista 24/7. Ruokaa, ruokaa tuokaa. Sitten on jano ja sitten pissahätä ja sitten kuuma jne… ja sama uudelleen.. Me ollaan kyllä ymmärretty jo sen verran että tässä talossa palvelu pelaa! Täytyy muistaa se muutaman viikon kuluttua. Sellaisia telepaattisia viestejä ollaan saatu että söpöjä mustaneniä ollaan ja monet on meitä jo kyselleet ihan omiin koteihinsa, mutta vielä me ei mietitä kun korkeintaan mikä tissi on paras ja kuka pääsee äitin kainaloon.

26.11 Tässä me nyt ollaan

mä ja mun sisarukset, yhteensä meitä on 7. Muutama päivä tässä on köllötetty äitin kyljessä, lähinnä tissi suussa… Syntymäpäinot oli kuulema kohdillaan, mut äiti on nyt aika hoikassa kuosissa… toisin kun toi kasvis 🙈. Kasvis on siis toi ihminen joka meidät kätilöi pikku-kasviksen avustamana. Välillä se meitä punnitsee ja pusuttelee…tai kalastaa meidät jostain äitin turkin kätköistä tai pelastaa kun ollaan eksytty… on muuten aika karua olla eksynyt kun ei näe eikä kuule… mut siitä joskus enemmän.

24.11. M-pennut ❤

img_9465

20.11  VIIMEINEN VIIKKO LÄHTEE TÄSTÄ

Viikonloppua on vietetty valmistautumalla tulevaan koitokseen. Pentulaatikko haettu varastosta ja pesty, pyyhkeet kaivettu kaapista. Kisua on rapsuteltu, pesty ja siistitty. Lämmön mittaus aloitettu. Maha onkin jo ns. pudonnut ja Kisun meno näyttää aika vaappuvalta. Hyvän tuulinen mamma jaksaa vielä hyvin metsässä ulkoilla, mutta spanielin kanssa se ei enää suostu leikkimään.. ihan viisasta.

14.11 HEI ME LIIKUTAAN

Möhköfantti alias pikkuvalas alias Kisu voi paksusti. Viikonloppuna tunsin jo pentujen liikeet ja tänään ne näkyivät jo päälle päin. Mahtaa koirasta tuntua oudolta kun maha pullistelee omia aikojaan…

6.11. HALLOWEEN JA PYHÄNPÄIVÄ-TERVEISET

Kisun maha päältä  ja  sisältä   =)

30.10. PENTUMAHAN ALKU ❤

Ruoka maistuu ja se näkyy! Pieni pentumahan alku on jo näkyvissä, mutta liikettä on pidetty metsälenkkien muodossa koko koiralauman kanssa. Hyvää liikuntaa ja mieltä myös tulevalle äidille.

23.10. TALVIPENTUJA TULOSSA!!!!

Vhdoin projektimme on edennyt… tällä kertaa tulostakin tuntuu tulevan. Kisu (Festival’s Wedding Kiss A/A 0/0) astutettiin ihanalla Bondilla (FIN CH & S SHCH Cosmona’s Now or Never  C/C 0/0) syksyisten omenapuiden siimeksessä. Bond on miehekäs, mutta äärettömän kiltti ja fiksu uros Vilppulasta. Sillä on aiemmin vain yksi pentue. Näyttelyissä se on menestynyt hyvin ja taipumuskokeetkin on suoritettu. Huhujen mukaan koiralla olisi rahkeita metsäpuolella pidemällekin…

Eilen olimme ultrassa ja siellä näkyi tulevia noutajanalkuja. Pentujen pitäisi syntyä n. 26.11. ja olisivat luovutuksessa tammikuun puolessa välissä. Todellisia talvipentuja siis! Sopivasti jo keväällä koulutus ja uimakouluiässä ja kesällä mökki- ja kalakavereita.

Sopivaa sijoituskotia kaipailen….

28.4. EI KESÄPENTUJA

Huono tuuri tuntuu nyt seuraavan. Myös Penni jäi tyhjäksi. Blogi jatkuu toivottavasti syksyllä kun uusia suunnitelmia lähdetään toteuttamaan.

30.3. PENTUJA-SIVU PÄIVITETTY

Nyt odotellaan taas.. Penni on vielä nuori narttu. Sen vahvuuksia ovat kauniin ulkomuodon lisäksi hyvät taipumukset noutamiseen ja ns. helpon koiran luonne. Pennillä on C-lonkat (hieman löysyyttä) ja terveet kyynärpäät. Pennin isä on The one and only ”Luukas ” (G. Comeback). Luukas oli kasvattajan unelma. Kaunis, fiksu ja toimiva. Kaikeksi onneksi sille sattui maailman paras omistaja Tanja, joka sai siitä tämän kaiken myös esille! Kiitos Tanja

Pennille puolisoksi valitsin melkein 3 -vuotiaan Rivan (Fairquest Aquariva). Riva on menestynyt hyvin näyttelyissä. Sillä on A-lonkat ja terveet kyynärpäät. Se on luonteeltaan ystävällinen ja rento koira. Sen ”työn” kuvaan on kuulunut mm. messuilla rapsuttelukoirana toimiminen ja kultaisennoutajan rodun edustaminen. Riva asuu Jyväskylässä isänsä kanssa. Rivalla on aiemmin yksi pentue.

Penni pienenä ❤

lila pää

18.3 PLAN B

Kun pahin pettymys oli karistettu harteilta, alkoi päässä pyöriä suunnitelma B. Olimme jo aiemmin pohtineet Kisu tyttären Pennin mahdollista astutusajankohtaa, tulevaa puolisoa jne. mahdollisesti ensi keväälle. Sattumalta Pennin juoksu alkoi viime viikolla ja siitä se ajatus sitten lähti… Toteutus olikin sitten pikkaisen nopeaa, mutta lisää siitä toisessa paikassa kunhan ehditään. P.S. Mahdolliset pennut syntyvät n. 18.5.

15.3. PETTYMYS

Kisu ei saa pentuja tällä kertaa. Miksi näin kävi, sitä emme saa koskaan tietää. Uusi yritys n. 6kk kuluttua?

20.2 ASTUTUS TEHTY

Kolmen progeteroninäytteen ja Kisun käytöksen perusteella ajelimme vihdoin Pälkäneelle tapaamaan Mioa. Treffit sujuivat suunnitellusti ja nyt sitten taas odotellaan…

10.2. TÄSTÄ SE LÄHTEE

Nyt on juoksu vihdoin alkanut ja suunnitelmat etenevät. Tänään tehtiin ensimmäinen progesteronitesti. Näiden testien ja koiran käytöksen avulla yritetåän suunnitella astutusaikataulua. Perjantaina mennään uuteen testiin ja toivotaan että viikonloppuna päästään sitten astutusreissulle. Mahdolliset pennut syntyisivät huhtikuussa ja olisivat luovutusikäisiä kesäkuun ensimmäisellä viikolla…. mutta siihen on vielä pitkä matka. Nyt vaan peukut pystyyn!

11.1. KUN JUOKSUA EI KUULU…

Kisu on nyt selvästi päättänyt sabotoida mun suunnitelmia ja ihan urakalla. Vaikka kuinka olen sille selittänyt että kivoja suunnitelmia on tehty… niin ei tuo korvaansa lotkauta. No odottavan aika on todistetusti piiiiitkä…  Olen jopa nähnyt ihan todellisen tuntuisia unia että sillä on jo juoksuaika, mutta aamulla totuus paljastui. Me vaan siin odotellaan… edelleeen. Toivotaan että tulevat pennunostajat ovat yhtä kärsivällisiä kuin minä ? 🙈

© Aino Virkki

14.11. PEVISA

PEVISA, tuo mystinen sana joka esiintyy monien rotujen- ja rotujärjestöjen sivuilla ja pentueilmoitusten yhteydessä. Mitä se on ja miksi?

MIKÄ PEVISA?

Kultainennoutaja on rotu, jolla on ollut käytössä viiden vuoden välein päivitettävä Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma eli PEVISA jo vuodesta 1984 alkaen. Ohjelmalla pyritään varmistamaan, että rodussa esiintyvät perinnölliset sairaudet saadaan hallintaan eivätkä ne pääse runsastumaan. Jalostuksessa tulee välttää yhdistelmiä, joilla olemassa olevan tiedon mukaan on keskimääräistä suurempi riski periyttää hyvinvointia ja elinikää alentavia vikoja ja sairauksia. Lisäksi pyritään edistämään geneettisen monimuotoisuuden säilymistä rodussa

Kultaistennoutajien PEVISA- ohjelman sisältö tällä hetkellä hieman tiivistettynä:

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvaus- ja kyynärkuvauslausunto sekä astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi.

Koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä, jos sillä on todettu PRA, geograafinen RD tai totaali RD. Lisäksi kaikki perinnölliset kaihit lukuun ottamatta linssin etuosan saumalinjan kataraktaa ja muu kaihi -muotoa estävät jälkeläisten rekisteröinnin.

Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkaniveldysplasian aste C. Rekisteröinnin raja-arvona on kyynärniveldysplasian aste 1.

Urokselle voidaan rekisteröidä 100 jälkeläistä. Urokselle on kuitenkin mahdollista rotujärjestön ennen astutusta suoritetuista PEVISA-tutkimuksista antamalla todistuksella rekisteröidä yli 100 jälkeläistä, mikäli sen aiemmista jälkeläisistä on lonkka- ja kyynärtutkittu sekä silmätarkastettu vähintään 40 %.

Nuorille koirille tehdyissä silmälausunnoissa tulee huomioida, että alle vuoden iässä annettu virallinen silmätarkastuslausunto on jalostuskäyttöä ajatellen voimassa korkeintaan vuoden. Yli vuoden ikäiselle koiralle tehty silmätutkimuslausunto on voimassa kaksi vuotta. Lonkka- ja kyynärnivelten virallinen tarkastus edellyttää 12 kk ikää.

Toisilla roduilla voivat PEVISAan kuluvat tarkastukset kohdistua esim. polviin tai sydänsairauksiin.

MIKSI?

Kaikkia sairauksia emme pysty poistamaan mistään rodusta. Joitakin sairauksia on helpompi todentaa suht yksinkertaisilla tutkimuksilla ja siten seurata tuloksia ja niiden kehittymistä vuosikymmenten ajan. Eri sairauksien esiintyvyyttä rodussa seurataan monella taholla mm. terveyskyselyiden avulla. Kun ja jos jonkun sairauden todetaan  lisääntyvän ja vaikuttavan koirien terveyteen, elämänlaatuun ja eliniän odotukseen ryhdytään toimiin. Kiistanalaista on kuinka paljon tutkimukset ovat todellisuudessa vähentäneet esim. lonkkavikoja. Vakavasti sairaiden (asteiden D-E) osuus on pysynyt melko samana viimeisen kymmenen vuoden ajan, mutta ollut kuitenkin hienoisessa laskussa. Lievästi dysplastisten (aste C) on myös ollut melko stabiili. Hienoista edistystä on siis tapahtunut, mutta selvempään edistymiseen on syytä pyrkiä.

lonkat

Kisun terveet lonkat; A/A

Tärkeintä yksittäiselle koiranomistajalle on tietää koiransa nivelten tilanne mm. vanhuuden varalle. Jos sillä todetaan jonkinlaista vikaa nivelissä, voidaan mahdollisia vaivoja ennaltaehkäistä pitämällä koira riittävän hoikkana ja hyvässä peruskunnossa ja lisäämällä ruokavalioon esim. glukosamiinia nivelten kunnon ylläpitoon.

’Silmäsaurauksia ovat mm. MRD, dichtiasis (ylimääräisiä ripsiä) ja kaihi. Kaksi ensimmäistä ovat yleisimpiä, eivätkä ne haittaa koiran normaalia elämää, eivät ole esteenä jalostuskäytölle.

10291099_749335071785447_1980247562779388977_n

Muita kultaistennoutajien sairauksia, jotka eivät kuulu PEVISAan: Allergiat, Epilepsia, Hornerin syndrooma, Iktyoosi, Kasvainsairaudet, Kilpirauhasen vajaatoiminta, Luuston ja ruston kasvu- ja kehityshäiriöt, Patellaluksaatio, Polvisairaudet, SAN (sensorinen ataktinen neuropatia), Spondyloosi ja Sydänsairaudet.

Olen usein pohtinut mitkä sairaudet ovat koiralle ja sen omistajalle merkittävästi haittaa aiheuttavia. Onko se lievä lonkkavika ( C), hilseily vai moniallergisuus, joka  aiheuttaa ongelmia jokaikinen päivä. Tai luonteeltaan hyvin arka tai agressiivinen koira? Siinäpä meille kaikille pohdittavaa..

Aiheesta kiinnostuneille löytyy paljon asiaa: http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/attachments/jto/kultainennoutaja.pdf


26.10 Sijoituskoirista

Olen aikoinani omistanut muutaman sijoituskoiran (Karvin Uh La LaKarvin Champagne ja Karvin Tia Maria). Koirat ovat tulleet minulle pentuina ja  kahta niistä on kasvattaja myöhemmin käyttänyt jalostukseen yhden kerran. Yhteistyö sujui mainiosti; hoidin, koulutin ja pidin koiria ihan kuin omiani. Koirat synnyttivät luonani sopimuksen mukaisesti koska minulla oli siihen riittävä tietotaito ja valmiudet.

Koiran sijoittaminen on useille pienille kasvattajille lähes pakollista jos haluaa pitää kiinni omista ”linjoistaan” ja sijoittaa tulevaisuuteen. Itse asun lähiössä ja koirat ovat sisällä asuvia perheenjäseniä, joten niitä ei voi loputtomiin kotiin jättää tai hankkia. Työn ja perheen ohessa haluan että kaikille koirilleni jää riittäävästi aikaa. Omat rajansa tulisi kunkin tunnistaa. Olen sijoittanut vuosien varrella useita koiria, muutamaan olen sopinut jalostusoikeuden. Suurinta osaa sijoituskoirista en ole edes käyttänyt jalostukseen erilaisten syiden vuoksi. Osa koirista ei ole täyttänyt PEVISA-kriteerejä, toiset ovat mielestäni olleet muuten sopimattomia jalostuskäyttöön esim. runsaiden iho-oireiden vuoksi. Kaikki sijoittamani koirat ovat olleet perheenjäseninä ihan ”tavallisissa” kodeissa. Toisilla on ollut kokemusta koirista entuudestaan enemmän ja toisilla vähemmän.  En ole vaatinut sijoitusperheeltä sitoutumista koiranäyttelyreissuihin tai riistan kanssa touhuamiseen. Tärkeintä on ollut koiran hyvä hoito, peruskoulutus ja  perheen yhteistyökyky- ja halu kasvattajan kanssa. Myös henkilökemioiden tulisi toimia riittävän hyvin. Olen aina saanut ”lainata” koiraa näyttelyreissuihin tai muuten vaan kylään.

Lämmin Kiitos  kaikille sijoitusperheille

Samalla tavalla suunnittelen tulevaisuudessakin toimivani ja sijoitan koiria edelleenkin tarvittaessa. Pelkästään edullista koiraa haluavalle en pentua sijoita. Se ei riitä kriteeriksi, eikä ole hyvä pohja pitkälle, toimivalle yhteistyölle.

Rintapielessä prenikat

17.10 Suuria suunnitelmia?

Muutama kasvatinomistaja ja ystävä kyseli jo alkusyksystä milloin seuraavia pentuja voisi olla tulossa. No katsotaan sitä sitten ajattelin ja varmaan sanoinkin..  Mielessä pyöri aikaisintaan ensi kesä/syksy…mutta kun suunnitelmat olivat jonkin aikaa pyörineet päässä ja uroksenkin valinta tuntui syntyvän kuin itsestään niin päätin että kokeillaan jotain uutta: Talvipentuja!

Olen aina ajatellut että kevät ja kesä ovat parasta aikaa kasvattaa pentuetta. Pennut saa ulos leikkimään ja tulevilla omistajilla on lomia. Kaksi kertaa olen kasvattanut myöhäissyksyn pentuja, lokakuussa syntyneitä (C- ja F-pennut) ja kaikki on mennyt hyvin ja pennuille löytynyt todella mukavat kodit. Jos pennut syntyisivät alkuvuodesta, niin pennuilla ja perheillä olisi koko pitkä kevät ja kesä edessä ihmetellä maailmaa ja opetella yhteiseloa ennen syksyn pimeyttä. Viime kesän kokemukset  ”pentu-vessa” systeemistä pyörivät myös mielessä. Puupellettejä ja Rutirex-kuitua pentujen alustana ja koti pysyi siistinä ja hajuttomana. Pennut oppivat ennätysajassa sisäsiisteiksi uusissa kodeissaan. Toimisi varmaan myös talvipennuilla 😚.

Olin jo pitkään miettinyt sopivaa urosta. Tervettä ja tyylikästä. Mielyttämisenhaluista ja perhe-elämään sopivaa. Lisäksi haluan että koiran suvussa on minua miellyttäviä ja ”tuttuja” koiria. Mion suvusta näitä löytyy. Otin yhteyttä Mion omistajaan Elinaan ja Kisun ja Mion kasvattajaan Tinaan. Tina piti suunnitelma erinomaisena.. ainakin paperilla 😂. Luotan hänen vaistoonsa ja arviointikykyynsä sekä vuosikymmenten kokemukseen niin kasvattajana kuin ulkomuototuomarinakin.

Nyt odottelemme juoksun alkamista ja suunnitelman toteutusta.. Peukut pystyyn! Pennuista kiinnostuneet ilmoittautukaa kipin kapin..

Kuvassa Tia ja F-pennut marraskuussa 2006.

Tia paimentaa F-pentujaan

Mainokset