15.8
Viime viikolla tyhjeni pentuaitaus nopeaan tahtiin. Ilmassa haikeutta, jännitystä, onnea ja odotuksia. Kasvattajalle tyydyttävää nähdä onnellisia kohtaamisia ja samalla haikeaa ja hieman pelottavaa luovuttaa nämä rakkaat koiranalut uusiin koteihin. Mitenköhän ne pärjää? Osaavatko olla tarpeksi jämäköitä koulutuksessa? Muistavatko puoliakaan siitä mitä on puhuttu? Olen hyvin tyytyväinen löytämiini koteihin, enkä ole kovinkaan huolissani, mutta silti luopuminen on aina luopumista. Yksi (lyhyt)vaihe pennun elämässä on takana ja loppuelämä edessä. Luopumisen tuskaa lievittää meillä Chico, jota tullaan hakemaan ensi viikolla. Jos me maltetaan siitä luopua..
5.8
Alkuviikosta meillä on käynyt mukavia vieraita. Ensin kävi Sari-mummi, meidän iskän ruokahuollon vastaava, meitä ihailemassa ja sitten Ansku ja Leke. Ansku räpsi meistä kuvia ihan hullun lailla, vaikka me kyllä yritettiin sabotoida sen kuvausyritykset roikkumalla kameran hihnassa koko ajan. Kasvis toi meille vadillisen vettä ja me sitten metsästettiin leluja sieltä. Kuvista kiitos Anskulle. Lisää Anskun kuvia löydät blogista http://tassut-parrasvaloissa.blogspot.fi
Tänään on ollut outo päivä. Kasvis on kuiskaillut outoja lepertelyjä meidän korviin ja rapsutellut haikeana meitä. Meidän ikioma kultakutri-hoitajammekin on ollut allapäin. Viimein ilta me kaikki yhdessä. Huomenna muutamaa meistä tullaan hakemaan omiin koteihin, ”WHAT! Eiks tää ookkaan meidän koti? ” Sekavissa tunnelmissa hyvää yötä t. Naantalin piraijat
P.S. Lohdutuksena se kasvis supatti meille, että me kaikki saamme ihan omat henkilökohtaiset palvelusväet. YES!
3.8. Arkistojen kätköistä löytyi tällaisia aarteita:
3.8.
Nyt on ihan pakko avautua… meillä oli eilen niin raskas päivä ettei jaksettu enää kirjoitella illalla. Aamupäivällä ensin hävisi tytöt meidän joukosta sisälle, vaikka oli ihan hieno sää ja lounas syömättä. Me pojat sitten oltiin portilla vahdissa ja odotettiin…sisältä kuului outoja ääniä ja sitten joku parkui 😱. No sitten ne palautti tytöt takaisin. Tytöt oli aikas hiljaisia.. Nyt meitä alkoi pelottaa…
Ensin lähti sininen poika (se on aika tyrkky tyyppi) ja keltainen. Meni vartti ja ne tuli takas… hengissä! Ja taas seuraavat… Ei se loppujen lopuksi ollut kamalaa. Eläinlääkäri vaan tarkasti ja sirutti meidät 😌. Mut voi pojat se meidän pallien tunnustelu ei ollut kovin hauskaa, me kyllä yritettiin pitää jalat tiukasti ristissä, mutta se kutitteli ja kehui meitä niin me annettiin sen sitten kopeloida. Me oltiin kaikki reippaita (yksi pojista kyllä parkui, vaikka väitti ettei muka parkunut..) ja saatiin terveen paperit. Kasviskin oli iloinen ja koettelemuksen jälkeen saatiin ruokaa ja sitten iso pahvilaatikko meidän leikkiin.
Me saatiin kuulemma myös viralliset nimet.. eiks me sitten ollakaan enää Mäkki, Bonus, Pihakoira, Kilju, Rauha, Monsteri, Mini, Rosa, Tyttö ja Räkänokka? Siitä lisää huomenna.. me oltiin näin väsyneitä 💤
Tässä me ollaan, pienet L-pentuset passikuvissa!
1.8
Tänään kohtasimme sitten suuren valkean linnun, joutsenen!! Eikun siis lokin. Se oli sen verran suuri, että otettiin siltä sitten luulot pois ihan kimpassa.
Päivän ohjelmaan on kulunut myös kynsien leikkuuta ja madotusta, YÖK! Ja sitten toi kasvis keksi, että leikitään mallikoulua. Juu leiki sä vaan itseksesi… No kyllä me sitten leikittiin valokuvamalleja, vaihtelevalla menestyksellä. Välillä me pistettiin taas ihan ranttaliksi ja kasvis taas puisteli päätään. Me ollaan kimpassa jo tultu siihen tulokseen, että sillä on varmaan joku krooninen neurologinen päänpudistus ja otsanrypistys -syndrooma. Voi rassua. Ottaisi elämän vähän rennommin niinkuin me 😝.
31.7
Tänään kasvis tarjoili meille kuollutta lintua, ihan raakana! Oli se aika outo ilmestys…iso ja musta! Hajukin oli hieman hämmentävä. Kasvis ja muut ihmiset nauroivat meille kun yksi yritti syödä raadon, toinen viedä sen pois ja kolmas pakeni paikalta.. Jotain se kasvis puisteli päätään ja totesi ettei näistä onneksi kukaan ole metsästäjälle menossa. Huomenna meille tarjoillaan vielä suurempaa raatoa. Sitä odotellessa…
30.7
Sadepäivän ratoksi kuvia menneeltä viikolta. Kuvissa meidän Kisu-täti ja Huima-serkku leikittää meitä. Ne on aika kivoja 😍 Kuvaajana toimi Aino.
27.7
Jaahas, se oli sitten nuolaistu ennenkuin tipahti. Jälkijunassa tänään kaksi pentua sairastuvalla. Siitä huolimatta täällä kasvetaan hienosti ja riehutaan hullun lailla.
25.7.
Eilen meillä piti olla pentupäivä ja kasvis-tädin ystävien piti tulla meitä ihastelemaan… Mutta kuinkas kävi: Saatiin koko lauma rakettikakka-oksetus tauti ja siinä se vuorokausi vierähti. Onneksi saatiin hellää hoivaa, nestettä ja lääkettä ja nyt meillä on meno päällä taas. Sen verran taisi show käydä kasviksen voimille että se pakkasi koko ihmisperheeen ja lähti 32 tunnin lomalle 😂. Onneksi meidän hoidosta jäi vastuuseen laillistettu Ell, ehkä me pärjätään sen kanssa tai se pärjää meidän kanssa, nyt me ollaan taas lauma piraijoita 😬
22.7.
Meidän elämään on tullut taas muutoksia; teltta tarhaan ja joku kamala koliseva purkki myös. Toi kasvis-täti nauroi meille kun ei me pelätty sitä kolinaa lainkaan, mutta oltiin kovin hämmentyneitä kun vahingossa astuttiin vesiastiaan ja jalat kastui kokonaan. Se nauroi ääneen että ollaan mekin oikeita vesipetoja! Hmm… Loppuillasta se keksi sitten nostella meitä ”pöydälle”. Siinä sitä patsasteltiin, joskin aika lailla meni sekin nauruksi ja pusutteluksi. Mitähän se huomenna keksii?
20.7.
Päivä on kulunut ukkoskuuroja väistellessä. Onneksi saatiin vähän kuvia ennen sateita.
18.7.
Aika kuluu taas niin nopeasti. Pentuja on käsitelty paljon… kynnet leikattu ja pentujen suut ja hampaat syynätty. Eilen ja tänään kävi myös todella mukavia pennunkatsojia. Sateinen lauantaipäivä on kulunut pentuja hoitaessa. Pennut ulos ja taas hetken päästä sisään, kun sade yltyy, ruokailua ulkona ja siivousta sisällä, taas sisälle ja taas ulos. Hieman pentutavaroiden shoppailua IKEAsta ja loppuilta eilisen kuvasatoa purkaessa. Kiitos kuvista Aino ja Tiia. Nyt lenkille isojen koirien kanssa ennen pentujen iltaruokailua.
16.7.
Me ollaan päästy ulos! Tytöt vahtii, ettei me tehdä mitään tyhmyyksiä. Me vai?
14.7.
Meistä on tullut oikeita koiranpentuja, ei olla enää vauvakoiria! Meidän yksiö on jo jäämässä pieneksi tai ainakin matalaksi ja me saadaan loppuviikosta uusi tilavampi. Jotain puhetta on myös ollut ulkoilusta?
13.7
Tässä muutama uusi kuva:
11.7.
Viikonloppu kuluu tiiviisti pentulaatikon ääressä. Tulevat pennunomistajat käyvät ihailemassa pentuja ja juttelemassa pennun hoidosta ja kasvatuksesta. Mukavia perheitä ja ihmisiä ollaan jo tavattu ja huomenna taas jatketaan.
P.S. Kännykän kamera ei enää oikein pysy kuvauksessa mukana. Sorry. Huomenna parempia kuvia 😝
7.7.
Lelukoirat kasvavat ja kehittyvät silmissä. Korvat kuulevat ihmisten äänet, ikenien alla tuntuvat jo hampaat, hännät heiluvat, jalat kantavat. Osaamme pissata ihan itse ja tietenkin murista ja ulvoa. Tänään pennut saivat ensimmäistä kertaa kiinteää ruokaa. Hyvin maistui, joskin pöytätavoissa on hieman parannettavaa.
4.7.
Kynnet leikattu, iltapunnitukset tehty. Seurasimme hetken kun pennut leikkivät hapuilevaa leikkiään kunnes väsähtivät. Ihanaa kun sain taas tyttären kotiin avukseni ❤
3.7.
Hyvää ja aurinkoista huomenta, tänään lomapäivä. Eilen tuli 2 viikkoa täyteen. Nopeasti on aika mennyt, joskin minun silmäpussini ovat jo aiheuttaneet kommentteja aamiaispöydässä. Ensimmäisiä leikin alkeita on näkyvissä ja kynnet ovat taas leikkausta vailla. Pipsa imettää pentujaan nyt mielellään istuen, mikä on hieman haastavaa meille kaikille. Pipsa yrittää putsata pentuja samanaikaisesti kun ne syövät, mikä aiheuttaa pienimuotoista kaaosta. Pienimmille on myös hieman haastavaa ylettyä kaikille nisille. Hyvin tuntuu maito riittävän ainakin toistaiseksi. Ohessa muutama kuva viikon varrelta:
29.6.
Eilen lupasin uusia kuvia, kas tässä:
28.6.
Kehitystä edelleen… kaikki pennut ovat kutakuinkin tuplanneet syntymäpäinonsa. Liikkuminen on jo kävelyä, eikä enää ryömimistä ja silmät alkavat avautua. Tänään on myös leikattu 180 pientä kynttä. Pipsa jaksaa hienosti hoitaa pieniään, ruokahalu on valtava! Huomenna luvassa uusia kuvia pennuista, tässä hieman esimakua 📷
25.6.
Pentujen tuottama äänimaailma monipuolistuu. Pientä ja isoa piipitystä on kuultu alusta asti. Sitten joku keksi hyristä, toinen ulvoa ja kolmas haukkua (?). Pitäisi varmaan videoida sitä.
Joku kysyi tänään minulta, että eikös se narttu nyt hoida pentunsa itse? Miksi ne tarvitsevat niin paljon ihmisen hoitoa? 24/7?
Kyllä äiti-koira lapsensa pääsäntöisesti itse hoitaa.. mutta tarvitsee vähän apua ja paljon valvovaa silmää pentujen hoidossa, varsinkin kun niitä on paljon. Se onkin tässä vaiheessa lähinnä äiti-koira kun tarvitsee hoivaa ja palveluskuntaa. Laadukasta kuivamuokaa 4-5 kertaa vrk. Paljon nestettä, meillä se on veden lisäksi piimä-vettä. Säännöllisesti ulkoilutusta eli ainakin 10- kertaa pissalle ja muutamalle lyhyelle kävelylle. Suihkuttelua useasti päivässä ja paljon kehuja ja rapsutuksia. Pentulaatikon siivousta, pyykinpesua, pentujen punnitusta, kynsien leikkuuta, pentujen helllimistä.. Ja kaikki tämä, jos kaikki sujuu hyvin eivätkä narttu tai pennut sairastu, maitoa riittää jne… Kyllä siinä vähän venymistä ja muutama lisätunti vuorokauteen tarvitaan, jotta saa kaiken sujumaan tavallisten arkijuttujen ohesssa.
24.6.
Tasaista tahtia nämä pienet kasvavat:
23.6.
Pieniä pikinokkia.
21.6.
Painot ovat hienosti nousseet ja muutamalla pennulla nenän väri muuttunut pinkistä harmaaksi. Siitä se lähtee. =)
20.6.
Tuhinaa, piipitystä ja muita outoja ääniä kuuluu..pentuhuoneessa kaikki hyvin. ❤
1. vuorokausi takana.
18.6.
Lämmöt olivat jo eilen laskusuunnassa ja iltalenkin jälkeen ei Pipsan puuskuttelu loppunut lainkaan. Yö meni valvoessa ja aamulla hälytettiin kätilökädet paikalle. Puolipäivää siinä odotellessa ja pieniä kävelyitä tehdessä meni…mutta sitten alkoi tapahtua. Pieni poika syntyi ensin vauhdilla ja sitten odoteltiinkin toista. Kolmas oli jo narttu ja sitten taas uros, uros, uros, uros. Loppujen lopuksi meillä oli reilun viiden tunnin urakan jälkeen koossa 7 poikaa ja 3 tyttöä. Kaikki eloisia ja virkeitä, joskin aika eri kokoisia. Pipsa otti homman haltuun nopeasti ja pennut oppivat heti syömään.
17.6.
Iltalenkki sujui takkuillen. Pipsa ja maha olivat vähän sitä mieltä että onk’s pakko? Käveltiin sitten kauniissa kesäsäässä pieni lenkki kuitenkin. Pipsan simät ovat jo väsyneet.. pienet potkivat pitävät hereillä odottavan äidin, eikä ruokakaan oikein maistu.
15.6.2015
Pentulaatikko kaivettu esiin pesua varten, lämmönmittaukset aloitettu ja ulkoiltu aurinkoisessa säässä…viimeinen viikko menossa! Nopeasti on aika mennyt.
14.6.2015
Loppuviikko on kulunut tiiviisti rippijuhlia järjestäessä ja juhliessa. Nyt päästään vihdoin keskittymään tulevaan synnytykseen. Huomenna kaivetaan pentulaatikko esiin ja aloitetaan pentuhuoneen sisustaminen.
10.6.2015
Pentujen liikkeet tuntuvat ja maito on noussut ❤
6.6.2015
7 viikkoa täynnä. Viikon ohjelmaan on kuulunut koirien madotusta, lenkkeilyä, pentutavaroiden inventointia ja tilaamista sekä tietenkin mahan mittausta. Samoissa mitoissa mennään kuin edelliselläkin kerralla. Silloin saldona 8 pentua.
31.5.2015
6 viikkoa odotusta takana. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa 😂
29.5.2015
Pipsalle ruoka maistuu erinomaisesti ja nyt on viikon verran syöty penturuokaa/odottavan äidin ruokaa. Vatsa pyöristyy päivä päivältä ja mieluiten Pipsa laiskottelisi pihanurmella auringon paisteessa vatsansa vieressä maaten ja katselisi muiden puuhastelua pihalla.
25.5.2015
Nyt nämä tulevat pennut tunkeutuvat jo minun uniini. Unessa lääkäri (röntgenlääkäri!) kertoi että kuvassa näkyy kolme pentua. Minä sitä siinä ihmettelin ja sanoin että laske uudestaan.. niitähän on 11! Hmm… outoja unia.
24.5.2015
Viisi viikkoa odotusta täynnä. Vyötäröön on tullut 4cm lisää viikon aikana. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi harrastimme hieman äitiysvoimistelua ja teimme metsäretken Maskun Raumanvuorelle kauniin sunnuntaiaamun kunniaksi. Hieman piti hengähtää kun päästiin ylös asti ツ
22.5.2015
Pipsan vatsa alkaa jo hieman pyöristyä. Kävimmä iltapäivällä uittamassa koiria. Merivesi oli kyllä aika kylmää. Pipsa saikin tyytyä vain rannalla katselemiseen ja hieman tassujen kastelemiseen.
17.5.2015
Kävimme Pipsan kanssa tänään ultraäänessä toteamassa, että meidän perheen kesäsuunnitelmat ovat selvillä. Pieniä pennunalkuja näkyi useampia. Siirrytään jännittämään seuraavaa vaihetta ja pidetään hyvää huolta tulevasta äidistä 🐾🐾🐾
Gill's 
